Taas on kuultu iloisia uutisia ydinvoimalahankkeesta. Suomen talouspolitiikka venyy kuin kuminauha parhaimmillaan. Tuli taas Venäjän ystävä apuun. SRV:llä on runsaasti projekteja Venäjällä ja siellä hyvä veli-järjestelmä toimii moitteettomasti. Fortumillakin on hyvä veli Kremlissä. Rahat tulevat Venäjältä, ihan sama mistä ja keneltä. Kroatia-satu ei mennyt läpi, itänaapuri kokeilee uusia kanavia, niitä Suomessa riittää. Joskus puhutti kotiryssistä, nyt ei puhuta, mutta ilmiö ei ole hävinnyt. Jos jossakin on rikkaita, se on ehdottomasti Venäjä. Ei edes Nalle pääse rahoissa lähelle Venäjän rikkaampia, vaikka rikkaaksi hän itseään kuvittelee.
Nyt sitten Venäjä haluaa palaa EU:sta ja Suomi on lähin ja helpoin saalis. Suomalaiset ahneudessaan nielaisevat jokaisen syötin, jonka itänaapurit tarjoavat. Suomalaiset uskovat, että uusi ydinvoimalaprojekti tuo työpaikkoja – varmasti muutaman. Projekti tulee Venäjältä, tekniikka tulee Venäjältä, työntekijät tulevat Venäjältä. Venäjällä on kaikki paljon halvempaa kuin halvimmissa EU-maissa. Mikä jää suomalaisille käteen? Luu – hyvin puhtaaksi kaulittu ja kiilotettu luu. Jos rakennusprojektissa joku menee mönkään, ei se mitään, suomalaiset maksavat, kuten Olkiluodossakin. Herrojen on suomalaisten verorahoilla hyvä mässäillä ja kerätä korot omille tileilleen, samalla kun tavllinen työntekijä kiristää vyötään. Ne edustajamme siellä eduskunnassa, kilpailevat keskenään, että kuka kerkiää tarjoamaan parempia porsaanreikiä herroilla. Tippuuhan sitten köyhille päättäillekin murusia kylläisyyden pöydältä huonoina päivinä, ehkä jopa turvatyöpaikka, jos on hyvin kiltti ja ”avulias”.
Säälin kaunista maata ja puolijärkistä kansaa, jolla on rahankiilto silmissä ja luulee, että ainut ratkaiseva tekijä elämässä on raha. Venäjältä pitäisi pian virrata mannamäet ja maito-joet Suomenkin puolelle vai pitäisikö?. Ei Venejällä ole maito-jokia eikä mannamäkiä. Sielläkin kansa on köyhä ja ne joilla on rahaa, ne ei anna sitä ilmaiseksi. Venäläisellä rahalla on korkea korko, se korko huomataan vasta myöhemmin, kun sopimukset on jo allekirjoitettu ja kansa myyty. Venäjä ei ole hyvyydestä myymässä teknologiansa Suomeen. Venäläisillä on todella hyvin pullat uunissa, nyt odotetaan kun suomalaaiset päättäjät ahmaisevat syötin herrojen taputusten säestämänä ja menoksi. Suomelle ei voi sen jälkeen muuta sanoa kuin R.I.P.